Pöydälläni
on jo pitkään ollut isovanhempieni vanha 70-luvun pöytäliina, jonka väritys -
oranssin, violetin, punaisen ja ruskean eri sävyt - tuovat mieleeni kaikista
eniten rosollin. No, nyt on kuitenkin jo helmikuu, päivät pitenevät ja ovat
viime päivinä huipentuneet aivan huikean punakirjaviin auringonlaskuihin,
linnut laulavat ja kynttilöiden polttaminen iltaisin alkaa tuntua vähän
tarpeettomalta. Oikea kevät ei taida vielä ihan hetkeen tulla, mutta kovaa
vauhtia sitä kohti ollaan käymässä; siksi rosollinpunaisen liinan oli aika
siirtyä kaappiin odottamaan ensi syksyn pimeneviä ilmoja ja tunnelmointia
kynttilänvalossa.
Sain jokin
aikaan sitten lahjaksi aivan ihanan vihreän pöytäliinan, retroa parhaimmillaan.
Pidän eniten liinan intensiivisistä kukkakuvioista ja voimakkaan syvistä
väreistä, jotka eivät kuitenkaan millään
muotoa ole liian räikeitä. Pari päivää sitten ostamani tulppaanikimppu on
puhjennut täyteen kukkaan ja kurottelee varsia kohti ikkunaa ja sieltä kajastavaa
auringonvaloa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti